* Joululahjaompeluksia / Sewed Christmas Presents

Anttilan lammaskangas ja ruudullinen Luna-merkkinen ruutupaita uusiokäytössä. Ruutu-osio on suoralla ompeleella jaettu taskuiksi, muistaakseni yhteensä n.8 osaan. Muutamalle kynälle myös oma taskunsa. Saaja, pieni neiti, rakastaa nappeja, joten niitä laitoin taskujen joka nurkkaan. Yläosassa on 3 kpl napinläpiä, niistä saa kiinnitettyä haluamallaan tavalla nauhojen kanssa tai ilman tämän taskukon seinälle. Takana näkyvä keittiön tapetti on Borås/Bohème 3377.

Vielä yksi heijastinenkeli lähti matkaan.

Kännykkäpussi osa 4. Samalla metodilla kuin aiemmat eli kännyn mitat + ekstraa. Omalla "kaavalla" siis. Kerta kerralta huomaan pieniä asioita kuinka saa järkevämmin ommeltua pussin kasaan. Vuori on samasta kankaasta kuin päällinen, Eurokankaan uutta tukevaa puuvillakangasta. 

Tilda-keppiporo osa XX. Kalanruotokuvioista harmaata kangasta uusiokäytössä, Tilda-kangasta korvien sisäpuolella. Sarvet lakanakangasta. Nenä ja silmät maalattu. Keppi on uusi luudanvarsi pätkäistynä noin metrin mittaiseksi.

Pupu, paitakangas uusiokäytössä. Kaavan olen piirtänyt jostain kirjaston kirjasta, jossa oli pieniä eläinhahmoja kirahvista kissaan. Toivottavasti pieni saaja piti tästä pehmoisesta otuksesta vaikkei se niin muotovalio olekaan:).

Nämä olivat joululahjoja joita pyynnöstä ompelin. Nyt ollaan jo Tapaninpäivässä. Joulunaika alkaa tältä vuodelta olla ohitse, huh. Joulu ei tunnu joululta kun tänä vuonna lapset olivat isällään. Ensi vuonna sitten taas koko perhe koossa.  
Katse ja mietteet suuntautuvat pikku hiljaa uuteen vuoteen ja sen haasteisiin. Jos Luoja suo, valmistun opinahjostani keväällä ja kesällä on nuoremman lapsen rippijuhlat. Olen jo pitkin syksyä miettinyt siihen liittyviä asioita ja pian alan laittamaan paperille asti. Hyvin suunniteltu -puoliksi tehty?
Hyvää loppuvuotta kaikille!

* Joulukortteja Tildan tapaan / Tilda Christmas Cards

Tämän vuoden joulukortteja. Tildan jouluiset leikearkit ja kartongit olivat kovassa käytössä:). Ensimmäistä kertaa kokeilin tarrapaloja ja niitä tulnen käyttämään jatkossakin. Ne antavat kivaa 3D-efektiä kortteihin. Lisämausteena käytin myös K&Companyn "rub-ons" -tekstejä, kuten "Memorable moments", "Give love" ja "Special holiday". Toivottavasti saajat pitivät näistä. Pari yötä ja sitten onkin jo jouluaatto. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodet tuntuvat vierivän. Pitäisiköhän pääsiäiseen alkaa valmistautua heti uuden vuoden jälkeen, hih.

* Jouluista kotia / Home Preparing for Christmas

Kynttilänjalka Pelastusarmeija kirpputorilta. Tietääkö kukaan miltä vuosikymmeneltä mahtaisi olla peräisin? Sydänliina on oikeasti verho ja olen saanut sen lahjaksi. Varmaan söpöin liina jota meillä on koskaan ollut. Pidän niin sydämistä.

Keittiön jouluinen ikkuna. Verhot ovat jälleen löytö Pelastusarmeijan kirpputorilta. Meillä on nyt varsin punavalkoinen joulu tänä vuonna. Puinen karhukynttilänjalka on lahja ystävältä. Opiskelijoiden tekemä. Olen pitänyt vain koristeena ja sopii tuohon "ikkunalaudalle" juuri sopivasti. Puiset tontut ovat lasteni koulussa tekemiä. Joulu on Jeesuksen Kristuksen synttärijuhla ja siihen ei mielestäni näin ollen kuulu joulupukit ja tontut. Näitä lasten tekemiä suloisia koristeita pidän kuitenkin esillä.

Pari vuotta sitten hankittiin tämä tekokuusi. Sitä ennen meillä oli vihreä harvaoksainen muovikauhistus. Muovikuusi on ainut vaihtoehto meille muutamasta syystä: tämä tulee niiiiin paljon halvemmaksi -maksaa itsensä takaisin jo toisena vuonna, ei allergisoi (imuroin pölyt pois ennen kesäteloille vientiä), ei tule inhoja ötököitä kylkiäisinä kotiin, kissat eivät pihkaa tassujaan, minä laiskana siivoajana en jätä neulasia mattojenkaan alle pistelemään. Yksinkertaisesti tämä on niiin vaivaton vaihtoehto: hakee esille kun haluaa, voi unohtaa paikoilleen (ei tarvitse kastella eikä jännittää kestääkö neulaset puussa edes joulun yli) ja vastaavasti pois laittaminen on siisti, pistelemätön toimenpide. Paikka tuolla nurkassa on osoittautunut loistavaksi. Kissat eivät ole pudottaneet kuin yhden koristeen. Viime vuonna kuusi oli kulkureitin varrella ja kattien häntä osui ohikulkiessa oksiin. Sieltä kuului tietysti sen johdosta aivan vastustamaton kahahdus tai helähdys ja niitä koristeita oli ai-van pakko vähän tiputella...    

Punavalkoinen teema jatkuu kuusessa. Koristeena punaisten ja hopeisten pallojen lisänä on lähinnä viimevuotisia omatekemiä kierrätyskankaisia Tilda-sydämiä ja karkkikeppejä sekä uusia sieniä joita esittelin viimeksi.  Lämpimän ja kylmänvalkoiset ledit antavat jännän sävyn kuuseen. Nämä olohuoneenkin verhot ovat Pelastusarmeijan kirpputorilta, verhokaupastani ;). Sohva puolestaan Fidalta. Jalkalampun olen joskus esitellyt, Sotkan lamppu, jonka tuunasin decoupage-tekniikalla.

Löysin muuton jäljiltä kadoksissa olleen puolivalmiin tilkkupeittoni vihdoin. Kankaat ovat puuvilloja, joista osa uusiokäytössä. Tikkasin kaikkien tilkkujen reunat tavallisella punaisella ompelulangalla ja erilaisilla koneeni koristeompeleilla. Tausta puuttuu vielä, en ole päättänyt millaiseksi sen tekisin. Täytevanua tuskin laitan, olen niin laiska sen kanssa ja yritän säästää kustannuksissa myös. Toiselle kissallemme tämä peitto kelpaa nukkuma-aluseksi ihan tällaisenaankin:). Vieressä tyttäreltä saamani nalle (keräsin niitä muutamia koristeeksi joskus) ja oma tekemä kissatyyny, jonka olen myös jossain postauksessa näyttänyt. Jive-langasta neulottu kaveri.

* Sieniä / Mushrooms

Mailegin innoittamana kokeilin tehdä sieniä joulukuusta varten. Kaavaa en löytänyt mistään, joten leikkasin vain kaksi samankokoista ympyrää: toisen aina valkoisesta kierrätetystä lakanakankaasta ja toisen outlet-kangasmyynnistä ostamistani tekokuitukankaan paloista. Ihania pilkullisia paloja, jotka oli n.15 cm pätkiä ja maksoivat yhteensä jotain alle euron. Sienten jalat leikkasin vapaalla kädellä ylöspäin kapenevaksi pötköksi. Enpä tiedä mikä olisi ollut paras (lue:siistein) tapa yhdistää nämä kaksi täytettyä osasta; minä ompelin käsin jalan kiinni lakkiin. Kääntö-/täyttöaukko lakissa tuli aina turhan suureksi ja sen ompeleet jäi näkyviin. Pitää muokata tyyliä, jos näitä vielä joskus teen. Ainiin, täytteeksi käytin vanhan nahkasohvamme selkänojan vanua. (selkäpehmuste oli valunut sisältä, venynyt päältä, hirmu ruma siis. leikkelin nahkapaloja talteen ja revin vanut, loput meni roskiin) Näiden sienten hinta on näin ollen vähän toista luokkaa kuin Mailegin esikuvat...

* Enkeliheijastimia / Angel Reflectors

4 heijastinta lisää. Nämäkin olen tehnyt pyynnöstä jo jokin aika sitten. Jälleen käytin pientä lapsen juhlapaitaa mekkotarpeiksi. Kauniit röyhelöt tuli käyttöön. Viivaimesta saa vähän käsitystä enkelien koosta. Tänään ihmettelin jälleen kuinka pimeässä me suomalaiset elämmekään ison osan vuotta! Tänään jo klo 17 oli pilkkopimeää. Vesisade ja märät kadut vielä korostivat synkeyttä.

Kotona on mukava viettää aikaa ja ompeluita onkin työn alla useampia: verhot ystävälle, erilaisia juttuja kotiin ja lisäksi minua on pyydetty suunnittelemaan & valmistamaan erilaisia pussukoita & tyynynpäällisiä myyntiin. Joulukoristeita on listalla myös. Nyt jatkan verhojen kimpussa. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

* Kännykkäpussi / Bag for the Cell Phone

Marraskuun alussa muhun iskee yleensä jouluiset fiilikset ja alan kaivella jouluverhoja esiin, joulukanavia netistä (amerikkalaisia, jotka soittaa nonstoppina uusia ja vanhoja joululauluja) ja viritellä jouluvaloja... Jospa kuitenkin ennen tunnelmakuvia postaisin näistä syksyn ompeluksista vielä:). Tein ystävälleni tän kännykkäpussin. Aiemmin tein vaaleasävyisen, mutta hän toivoi toista tummaa, kun pienten lasten kanssa tämä on kätevämpi. Ei tarvi olla alvariinsa pesemässä. Malli on omasta päästä ja kangas Eurokankaan 5 € palapusseista, tukevaa puuvillaa. Kuviot näyttävät kuvassa valkoisilta, mutta luonnossa ovat hopeanväriset. Sulkijana tarrapala. Alla näkyvä pallollinen vahakangas on jostain nettikaupasta. Olin hyvin pettynyt kun taitokset olivat ikään kuin irrottaneet pintakerroksen. En jaksanut alkaa palauttamaan, kun kuosi on sellainen jota olin etsinyt vuosia.

Tervetuloa kaikki uudet lukijat:). Toivottavasti viihdytte blogini parissa.

* Kurpitsoja kierrätyskankaista / Pumpkins

Kierrätystä parhaimmillaan: kestokurpitsoja, joiden päällinen ja täyte ovat kierrätyskankaita! Oranssit ovat alkuperäiseltä käytöltään paitoja ja keltainen kurpitsa housujen lahjetta. Värit olivat siinä todella kirkkaat joten käänsin kankaan nurinpäin. Kurpitsojen kanta on housunlahjetta ja alapuolelle kannaksi liimasin kuumaliimalla palan vihreää kierrätyspaitaa. Mustina erottuvat viirut ovat karhulankaa, jonka avulla "rytistin" kurpitsat. 

Kurpitsoja oli alun perin enemmän, mutta osa lähti uusiin koteihin ennen kuvausta. Osa odottaa vielä pussissa karhulankakäsittelyä. Osa jää kotiamme koristamaan.

Vaikkemme Halloweenia vietäkään, niin syksyisenä koristeena nämä ovat kauniita. 2 oikeaakin oranssia kurpitsaa meillä tänä vuonna on, kun lähikaupasta sellaiset löysin, yhteishintaan n.2€.

Kuva on eteisen lipaston päältä. Kaunis lipasto 9 korilla on hankittu Mokkasta. Koreihin mahtuvat niin hatut kuin käsineetkin sopivasti.

* Huilupussi / Bag for a Flute

 Pussi nokkahuilulle mittojen mukaan tehtynä uudesta ohuesta farkkukankaasta. Sydän jo-jo on mekkokangasta (josta aiemmin tein nuken, tytön mekon ym.) uusiokäytössä, samoin nappi. Sydän jo-jo on erityisellä laitteelle tehty. Helppo ja hauska tapa tehdä sydämiä. Perhosmallikin mulla on, mutta sitä en ole vielä kokeillut.

Kurpitsoja olen tehtaillut kierrätyskankaista pimeiden iltojen iloksi kotia koristamaan. Laitan niistä kuvia tuonnempana. Tänään olen tuskaillut sitä kuinka paljon sitä haluaisikaan saada kaikenlaista aikaan, mutta kun ei ehdi eikä jaksakaan. "Tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa", totesi Jeesus aikanaan Martalle, joka hyöri ja pyöri askareissaan ja moitti sisartaan Mariaa, joka oli malttanut istua Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa ja oppia saamassa, sen sijaan että olisi auttanut Marttaa. Pitäisi ottaa Mariasta mallia...mutta kun...mutta kun...  Levollista viikonloppua itse kullekin!

* Enkeliheijastimia / Angel Reflector

Tästä on jo hieman aikaa, kun nämä enkelit olivat "uunituoreita". Tein niitä sekä itselle ja parille ystävälle. Materiaalina kierrätetty puuvillakangas, täytteenä uutta puuvillavanulevyä, hiukset uutta villa-/puuvillalankaa, napeista osa kierrätettyjä. Silmät ja poskipunat maalattu. Siivet ovat uutta heijastinkangasta (taustana valkoista huopaa). Erään kangaskaupan myyjä antoi oivan vinkin heijastinkankaan suhteen. Paljastan sen nyt teille muillekin: halvoista heijastinliiveistä saa ratkottua heijastinkankaan pois ja käytettyä näin hyödyksi. TODELLA paljon halvempaa kuin kaupasta valmiina ostettu. Tämä "kierrätetty" on kuitenkin hyvin lötköä toisin kuin kaupan valmisnauha/-kangas. Mulla on edelleen runsain mitoin erilaisia heijastinideoita, mutta kun vain tietäisi mihin ne valmiit saisi eteen päin???!!!  

* Kolmården

Vihdoin sain aikaiseksi latailla kuvia matkasta, josta lupailin postausta kauan sitten:). Olemme virallisten mittapuiden(kin) mukaan köyhyysrajan alapuolella ja niinpä ei ole voitu matkustella. Itse asiassa olen edellisen kerran käynyt ulkomailla 15 vuotta sitten! Tänä kesänä 2010 saimme rahaa kerralla sopivan määrän (kiitos Kelan hitaiden rattaiden ja takautuvan tuen:), että lähdin toisen lapseni kanssa Ruotsiin neljäksi päiväksi. Toinen ei halunnut reissata. Sää oli todella hieno, suorastaan trooppinen Suomesta lähtiessä. Ruotsia kohti mentäessä viileni. Tykkäsin.

Voi kuinka nautinnollista oli istua laivan kannella katsomassa auringonlaskua ja haistelemassa raikasta meri-ilmaa! En osaa sanoa oliko laivassa paljon vai vähän väkeä, edellisestä matkasta kun oli aikaa. Joka tapauksessa väkimäärä ei haitannut. Nautin siitä, kun sai jättää arjen kauas taakse ja suunnata kohti uutta.

Tukholmasta matka jatkui bussilla kohti Norrköpingin seutua ja kuuluisaa Kolmårdenin eläintarhaa. Ennen tänne portille pääsyä olimme jo käyneet safariparkissa eläinten seassa bussilla. Tämä vuosi oli kuulemma viimeinen, jolloin autoilla pääsi puistoon. Ensi vuonna käytössä onkin uuden uutukainen linbana, köysirata.

Enää tälläinen tilanne ei siis ole mahdollinen, että puistossa, jossa pitäisi koko ajan ajaa hiljaa eteen päin, piti pysähtyä pitkäksi aikaa kirahvin toimesta. Kirahvi nuoleskeli ilmeisesti bussin yläosasta matkan varrella tarttuneet ötökät:). Tämä elukka oli vaikuttavin näky kooltaan ja väritykseltään sekä eräs suosikeistamme. Kuva on bussin etuikkunasta.

Tämä kirahvi käveli aivan bussin vierestä pää alhaalla ikkunasta katsoen. Silmät olivat "suuret kuin teevadit", mutta uteliaat ja lempeät. Hetki oli mieleenpainuva enkä halunnut pilata sitä keskittymällä kuvaamiseen.

Linbana, köysirata, joka tänä kesänä vielä kulki puiston laitamilla. Päätin voittaa korkeuskammoni (tätä kirjoittaessakin kämmenet hikoavat:) ja tenavan yllytyksestä lähteä mukaan maisemakierrokselle. Näkymät olivat upeat. Ritilälattia ei suinkaan auttanut sopeutumista korkealla roikkuvaan koppiin, mutta ylitin itseni. Tämä kuva ei ole edes korkeimmasta kohdasta, jossa mentiin puiden latvojen yläpuolella!                                                                                                              Reissumme kesti siis 4 päivää ja yövyimme välillä hotellissa. Kolmårdenissa olimme kahtena päivänä ja se on mielestäni kyllä minimi. Siinäkin sai jo kävellä rivakkaa vauhtia, jotta ehti nähdä kaiken. Jos joskus vielä pääsemme tuonne, niin yritän saada kolmannen päivän mukaan. Silloin olisi aikaa pysähtyä ihastelemaan eläimiä kunnolla. Välimatkat eläinaitauksien välillä ovat toisinaan hyvinkin pitkiä ja näin ollen suurin osa ajasta menee metsän keskellä kävelyyn. Tiet on asvaltoitu, mutta maasto erittäin mäkistä. Astma- ja särkylääkettä kului...

Eläimet oli ryhmitelty isoihin aitauksiin elinympäristöjensä mukaan. Tässä aavikon eläimiä.

Ja savannia. Sarvikuono oli kirahvin ohella eniten odottamani eläin. Ihmeellisiä eläimiä on Luojamme luonut ja tehnyt, ei voi muuta sanoa.

Intiannorsut olivat suuria, joten kuinka isoja ovatkaan afrikannorsut! Se selvisi mangustitalolle mentäessä. Seinään oli kiinnitetty vaneriset norsujen silhuetit. Kokoero näillä norsuilla on todella valtava. Nämä olisivat olleet melkein kuin poikasia. Monille eläimille on kiinnitetty ruoka korkealle, jotta ne joutuvat hieman ponnistelemaan. Norsut nyhtivät heinää kärsällään taitavasti. Lapsen mielestä norsut näyttivät nauravan kovasti kun kärsä oli ylhäällä ja suu auki.

Tässä ehdottomat suosikkieläimemme! Mangusteja. Television eläinohjelmista oli jäänyt mielikuva, että nämä olisivat melko isoja otuksia, mutta pieniä suloisia vipeltäjiähän nämä olivat. Kuvassa näkyvän lasiaidan alla oli muutaman sentin rakonen johon kengänkärjen sai alle. Mangustit tulivat uteliaina haistelemaan, katsomaan ja minikäpälillä kokeilemaan mikä siihen tuli. Ne työntivät käpälänsä kainaloa myöden aidan toiselle puolelle. Näitä olisi katsellut vaikka kuinka kauan. Kuvan otin kun ulkoa kuului jokin ääni ja kaikki mangustit kääntyivät katsomaan hievahtamatta äänen suuntaan.

Yksi suloinen mangusti. Ne kuuntelivat tarkkaavaisen näköisinä kun niille puhuttiin ja ne nousivat takakäpälille istumaan. 

Apinamaailmassa oli mm.gorilloja, simpansseja ja näitä gibboneita. Varsinkin tämä yksilö osasi ottaa yleisönsä ja kun se huomasi väentungoksessa kameroiden käyvät se katsoi miettivän näköisenä ja juoksi laiturille makaamaan. Kaikki alkoivat nauraa ja gibboni tuntui nauttivan. Se vaihteli poseerausasentoa kuin malli ikään.

Tiikerimaailma oli vaikuttava ja hieman pelottavakin paikka. Kaltereita ja paksua lasia kyllä löytyi. Muurin korkeus sen sijaan ei vakuuttanut. Tiikerit pystyvät loikkaamaan korkealle....

Tiikereitä oli muutamia jakamassa isoa asuinaluettaan. Niillä oli siellä mahdollisuus mm. kiipeillä kalliolle, makoilla bussin päällä, vilvoitella vedessä. Ruoka annettiin kesähelteellä jääkimpaleina. Lihapalat oli jäädytetty veden kanssa astiassa ja niistä nuo komeat raitapaidat kiistelivät kuin kotikissat ikään.

Etelä-Amerikka aitauksessa oli muun muassa tämä hauskannäköinen kapybara. 

MarineWorldin delfinaariota ei ole turhaan kehuttu. Esitys oli henkeäsalpaavan kaunis. Katsomo oli ääriään myöden täynnä ja pitkän jonottamisen jälkeen pääsimme sentään sisään, joskin seisomapaikkoja katsomon takana oli enää jäljellä.

Kierroksen lähetessä loppuaan oli kotoisempia eläimiä nähtävillä. Ahma.

Lasten eläintarhan upein yksilö.

Lopuksi puolijuoksulla menimme Tropicariumin läpi. Tänne varaisin puoli päivää aikaa seuraavalla kerralla. Niin paljon nähtävää olisi ollut. Kuvassa keltakorvakilpikonna ja iguaani? Ne loikoivat rauhanomaisessa rinnakaiselossa lasin takana.

Siestaa vietti useampikin lisko, tämä kieli poskella. Voisin mennä takuuseen, että tämä on uros :D.

Tropicariumissa on suljettu lasiseinäinen suuri huone, jossa oli todella trooppinen ilma. Tuli koti-Suomi mieleen... Siellä sai koskea pieniin apinoihin ja kilpikonniin. Näin kauniinvärisiä lintujakin siellä lenteli vapaana.

Kuva puhukoon puolestaan. Kyseessä on akvaario. ISO sellainen.

Pari tämmöistäkin eväkästä siellä uiskenteli. 

Jos olisi ollut aikaa, olisi voinut istua kaikessa rauhassa tuoleihin joko tällä puolelle akvaariota tai suoran, lattiasta kattoon ulottuvan, lasin taakse toiselle puolelle. Näkymä sieltä oli ensimmäisessä akvaariokuvassani.

Kaikki hyvä täällä maan päällä loppuu aikanaan, niin myös reissumme. Kuvia tuli otettua satamäärin, ohessa kuitenkin pieni välähdys eläintarhan ihanuuksiin.