2.4.2015

Pääsiäiskortti * Easter Card


Tämänvuotiset (2015) pääsiäiskorttimme näyttävät tältä. Valmiiseen avattavaan korttipohjaan, käytin leimailua ja BigShottia. 


Risti, lintuparvi ja tuo niittymaisema teineen on leimattuja. Väritin nurmikkoa ja tietä vielä puukynillä lisää. Ja maalasin taivaan vedellä laimennetulla DistressInkillä ja siveltimellä. 


Korttien reunat koristelin kohokuvioimalla ne Bigshotin ja kohokuviotaskun avulla. Kartonkiset nurmipalat leikkasin stanssilla ja pätkin sopiviksi paloiksi.


Korttien etupuolelle leimasin monogrammilaitteella tämän tekstin. Mustetyyny oli vähän heikossa hapessa, niin piti vahvistaa kirjaimia vielä tussilla. Tuo teksti on Raamatusta, Johanneksen evankeliumista 14 luku, jae 6. Se sopii mielestäni pääsiäisen teemaan kuin nenä päähän. Tuon takiahan Jeesuksen piti kuolla ristillä, sovittaa meidän synnit Isän kanssa, joutua haudatuksia ja nousta kolmantena päivänä kuolleista. Jotta meillä olisi, uskomalla Häneen, iankaikkinen elämä. 


Korttien sisälle liimasin tämmöisen stanssaamani yhdistelmän. Osassa kortteja värit ovat päin vastoin. Tekstin leimasin.

Tähän laitan vielä Raamatun tekstin koskien pääsiäistä. Se on Luukkaan evankeliumista 22:1-24:8.

 "Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä. Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät kansaa. Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista. Ja tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän saattaisi Hänet heidän käsiinsä. Ja he ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa. Ja hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen Hänet heille ilman melua. 

Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. 
Ja Hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme". Niin he kysyivät Häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?" Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee, ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?' Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa." Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan. 

Ja kun hetki tuli, asettui Hän aterialle ja apostolit Hänen kanssansa.  Ja Hän sanoi heille: "Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;  sillä minä sanon teille, etten minä sitä enää syö, ennenkuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa". Ja Hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee." Ja Hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni." Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.  Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä. Sillä Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin säädetty on; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Hänet kavalletaan!" Ja he rupesivat keskenänsä kyselemään, kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä. 

Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi. Niin Hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi. Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee.  Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee. Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani;  ja minä säädän teille, niinkuin minun Isäni on minulle säätänyt, kuninkaallisen vallan, niin että te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. 

 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;  mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi." Niin Simon sanoi Hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan". Mutta Hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennenkuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua." 

Ja Hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".  Niin Hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan. Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt." Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta Hän vastasi heille: "Riittää".

Ja Hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä. Ja tultuaan siihen paikkaan Hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen". Ja Hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan Sinun". Niin Hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti Häntä.  Ja kun Hän oli suuressa tuskassa, rukoili Hän yhä hartaammin. Ja Hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan. Ja kun Hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa tykö, tapasi Hän heidät murheen tähden nukkumasta. Niin Hän sanoi heille: "Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." 

Ja katso, Hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa, ja yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Ja Hän tuli Jeesuksen luo antamaan Hänelle suuta. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suunantamisellako sinä Ihmisen Pojan kavallat?"  Kun nyt ne, jotka olivat Hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, sanoivat he: "Herra, iskemmekö miekalla?" Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.  Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja Hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet. 

Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet Häntä vastaan: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet miekat ja seipäät käsissä. Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."  Niin he ottivat hänet kiinni ja kuljettivat pois ja veivät hänet ylimmäisen papin taloon. Ja Pietari seurasi taampana. 

 Ja he virittivät valkean keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa.  Niin eräs palvelijatar, nähdessään hänen istuvan tulen ääressä, katseli häntä kiinteästi ja sanoi: "Tämäkin oli Hänen kanssaan". Mutta hän kielsi sanoen: "Nainen, en tunne Häntä". Ja hetkisen perästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet yksi niistä". Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole".  Ja noin yhden hetken kuluttua vakuutti vielä toinen sanoen: "Totisesti, tämä oli myös Hänen kanssaan; sillä onhan hän galilealainenkin". Mutta Pietari sanoi: "En ymmärrä, mies, mitä sanot". Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko. Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietariin; ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka Hän oli hänelle sanonut: "Ennenkuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".  Ja hän meni ulos ja itki katkerasti. 

 Ja miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat Häntä ja pieksivät Häntä.  Ja he peittivät hänen kasvonsa ja kysyivät Häneltä sanoen: "Profetoi, kuka se on, joka sinua löi!" Ja paljon muita herjaussanoja he puhuivat Häntä vastaan. 

Ja päivän valjetessa kansan vanhimmat ja ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät Hänet neuvostonsa eteen ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille". Hän vastasi heille: "Jos minä teille sanon, niin te ette usko;  ja jos kysyn, ette vastaa.  Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella." Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että Minä olen". Niin he sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me itse olemme kuulleet sen Hänen omasta suustansa." 

Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät Hänet Pilatuksen eteen.  Ja he alkoivat syyttää Häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi". Niin Pilatus kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot". Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä". Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".  Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen. Ja saatuaan tietää Hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti Hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa. 

Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä Häntä, koska oli kuullut Hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä Häneltä jonkin ihmeen. Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.  Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät Häntä kiivaasti. Mutta Herodes joukkoineen kohteli Häntä halveksivasti ja pilkkasi Häntä; ja puetettuaan Hänet loistavaan pukuun hän lähetti Hänet takaisin Pilatuksen eteen. Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne Häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte, eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti Hänet takaisin meille. Ja katso, Hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.  Kuritettuani Häntä minä siis Hänet päästän."  Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"  Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta. Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.  Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse Hänet!"  Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt? En ole havainnut Hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani Häntä minä siis Hänet päästän."  Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.  Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa. 

Ja viedessään Häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.  Ja Häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät Häntä.  Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.  Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.  Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.  Sillä jos tämä tehdään Tuoreelle Puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?" 

Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin Hänen kanssaan surmattaviksi. Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat Hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.  Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään Hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa. 

Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat Häntä ja sanoivat: "Muita Hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu". Myös sotamiehet pilkkasivat Häntä, menivät Hänen luoksensa ja tarjosivat Hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".  Oli myös Hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas". 

Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi Häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä." Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen? Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".  Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan Hän antoi henkensä. Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies". 
Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa. Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet Häntä Galileasta, ja katselivat tätä. 

Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa. Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa. Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.  Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani Hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.  

Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. Ja naiset, jotka olivat tulleet Hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka Hänen ruumiinsa sinne pantiin. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. 

Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta. Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa. Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta? Ei Hän ole täällä, Hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka Hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja Hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."  Niin he muistivat Hänen sanansa. "




Hyvää pääsiäistä!


5 kommenttia:

Metsäntyttö kirjoitti...

Kortti on kaunis ja sen kuvitus ja teksti oikea pääsiäisen sanoma. Siunattua pääsiäisaikaa teille!

Anu kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, Metsäntyttö ja kiitos samoin, siunattua pääsiäistä teidän porukalle! :)

NinaK kirjoitti...

Ihanaa pääsiäistä sinulle ja perheellesi!

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥Hyvää pääsiäistä!

Anu kirjoitti...

Kiitos samoin teille, NinaK ja Riitta Sinikka <3