Suomi on rikas maa luonnonvaraisilta marjoiltaan. Tänne on siunattu sieniä ja marjoja vaikka millä mitalla tänä vuonna. Maailmanlaajuisesti katsottuna harvassa ovat ne maat joissa saa vapaasti poimia näitä herkkuja. Ja jossa ne olisivat niin puhtaita kuin Suomessa ovat. Neiti kävi keräämässä tänään nämä puolukat.
Mustikoita saatiin eräältä ystävältä (kiitos paljon!) kun en itse kykene mennä metsään. Pakastimessa on talven varalle monta pussillista marjoja. Muutama sininen herkku löytyi parkkipaikan vierestä pienellä reissullamme. Itse asiassa niitä oli puskat notkollaan ja syötiinkin mahat täyteen:).
Ystävän keräämistä piti tietysti maistella tätä herkkua. Maustamatonta jugurttia ja mustikoita. Nam nam!
Kerrostaloihmisenä omien omenien saanti ei ole mahdollista, joten tässäkin ollaan oltu ystävien ystävällisyyden varassa. Tänä vuonna omenasato on ollut valtaisa, joten herkkuja riitti jaettavaksi asti.
Aiemmin keittelin monta litraa omenasosetta tai hilloa, millä nimellä sitä nyt haluaakaan kutsua. Pussitin Minigripeissä sopivina piirakka-annoksina odottelemaan talven pitkiä kuukausia. Yksi piirakka tehtiin (ja syötiin..) heti.
Tänään neidin kanssa pilkottiin pussillinen omenoita ja kuivattiin osa kasvikuivurissa ja osa uunissa. Huomasin että kuivurissa omenat pysyivät vaaleina, uunissa viipaleet muuttuivat oranssin ruskeiksi vaikkeivat varsinaisesti paistuneetkaan. Tein myös syksyn toisen omenapaistoksen: omenia pilkottuna, sokeria, fariinisokeria, kaurahiutaleita ja vettä. Uunissa vajaa tunti. Itse en sitä kylläkään tykkää syödä, mutta lapset söivät halulla.
Ystävältä saatuja nämäkin eli auringonkukat. Kyllä oli piristäviä kukkasia! Kestivät noin viikon maljakossa sisällä. Ei ole suotta näillä nimenä auringonkukka.
Mukavaa viikon alkua! Eilen muuten oli tasan 100 päivää jouluaattoon....
-Anu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti