► Ruusuiset onnittelut ► Birthday Card ►

2-osainen syntymäpäiväkortti vaille 4-kymppiselle. 

Kartongit (pitsikin on kartonkia) ovat jostain pakkauksesta. Ruusu Tildaa. Teksti on K&Companyn vihkosesta, jossa on raaputettavia tekstejä. Vintage tyttökuva on 3D-arkista, mutta käytän niitä kuvia ihan sinälläänkin näin. Reunat leikkasin kiemuraisiksi kuviosaksilla. Liimaamiseen käytin tavallista liimapuikkoa.

Anu

► Tilkkutäkki ► Quilted Rug ►

Parin vuoden projekti loppusuoralla. Tein lapselleni tillkupäiväpeiton huoneen oranssiin tapettiin ja safariteemaan sopivaksi. Peitto oli käytössä, mutta solmukiinnitys ei kestänyt käyttöä. Sänky kun toimii samalla huoneen sohvana. Niinpä hankin ohuen ohutta tekokuitusta vanulevyä ja tikkasin koko peiton. Kissa ei oikeen ollut innostunut makuualustansa käyttämisestä :D. 

Välillä molemmat katit makoili työmaalla.

 Tikkasin ruskealla tavallisella ompelulangalla. Suora ommel. Tikinpituus ja -leveys 0. Parsintapaininjalka. Kankaasyöttölevy alhaalla, jotta kangasta voi liikuttaa vapaasti. 

Haastellisinta tässä tavassa tuntui olevan oikea kankaan liikuttelunopeus, jotta tikeistä tulee sopivan pieniä. Ja suuren päivänpeiton liikuttelu käy treenistä :D. Kun peiton rullaa, se mahtuu joten kuten ompelukoneen varren alle. 

Lapsukainen halusi peiton reunaan oranssin nauhan ja ilokseni löysin semmoista kanttinauhaa 3cm leveänä.

Olin ensin siistinyt reunat ja leikannut reunimmaiset neliöt 9cm kapeiksi saksilla.  

Ompelin kanttinauhan suoralla ompeleella paikoilleen käyttäen peruspaininjalkaa. 

Reunojen tasausvaiheessa katkenneet tikkausompeleet jäävät siististi kanttinauhan alle eivätkä ala purkautua.

Lankojen päättely ja peitto on valmis!

VALMIS! Kankaina käytin muun muassa vanhaa hametta ja housuja sekä uusia kankaita, joita olin hankkinut pikku hiljaa pieni pala kerrallaan.

Taustakankaina käytin kahta vanhaa verhoa. 

Assari paikalla tikkausvaiheessa :).

Mukavaa maanantaita!

Anu

► Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain...vihreää ► Something old, something new, something...green ►

Koska meillä on varsin pieni ja ahdas asunto, ollaan luovuttu monesta tuolista. Tämä pieni kahden euron retrojakkara on juuri sopiva tilalle. Onhan se vuosien saatossa rähjääntynyt, jalatkin aivan raapiutuneet, mutta hyvin se vielä palvelee. Vieressä on lahjaksi saatu piano (niin, tilasyöppöhän se on...) ja sen takana niin ikään lahjaksi saamani painotettu hulavanne. 

Jakkara toimii myös himmennettävän kirkasvalolamppumme jalustana. Myös lamppu on saatu lahjaksi ja se on kyllä todella iso apu pimeään aikaan. Lamppu on suomalaista "disainia" ja peräisin Innoluxilta.

Oikein mukavaa viikonloppua! 

Anu

► Retro-puhelin ► Retro Phone ►

Ai että min rojunraivaus sujuu mallikkaasti. Yllä esimerkki. Mulla oli kirppispöytä ja sain siellä vaihdettua monta turhakettani rahaksi. Ikävä kyllä, kirppispöytää tarvitsee käydä välillä järjestämässä ja siinä samalla tulee käveltyä monen pöydän ohitse... Tuo kauanetsimäni herkku odotteli siinä valmiiksi maalattuna just sopivan värisenä. Ei ollut hinnalla pilattu (2€), joten... tuossa se nyt on.  

Eilen hehkutin karkkivärisiä roskapussilöytöjäni. Tänään saatiin ihailla samoja värejä taivaalla Taivaan Iskän luomina. 

Se ois viikonloppu. Ohjelmaa on molemmiksi päiviksi ja to-do-listani on aika pitkä. 

Huomiseen!

Anu 

► Väriläiskiä ► Colours ►

Siis "IHQUU" ;)! Vih-doin viimein tämmöisiä herkkuja älytään valmistaa! Cittarissa piti hieraista silmiä kahdesti ennen kuin uskoin näkemäni todeksi. "Siis oikeesti", 25 litran roskakasseja näissä herkkuväreissä. Miksi roskiksien tarvitsisi olla niitä iänikuisia tylsän valkoisia tai mustia? Tämmöiset silmäkarkit saa tylsään ja haisevaan hommaan ihan uuden efektin. Tykkään. Jatkoon :D.

Meittien kissat ovat varsin sosiaalista sorttia (kunhan kyse ei ole imuroinnista) ja änkevät mukaan  -silloinkin kun ei olisi niin väliksi.

Wilma valtasi Twister-laatikon ja yritti siinä istuessaan pyörittää osoitinta. Jackie puolestaan hoiteli mattohommat. Istua tärräsi tuossa sinisellä palluskalla useampaan otteeseen. 

Anu

► Punnittua puhetta ► Retro Scale ►

Mikäpä se siinä? Näitä oli kodeissa enemmänkin keittiön seinällä jokunen vuosikymmen sitten. 

Kirppiksellä tämä odotteli ostajaa puolen hinnan poistona (5€) ja koska tarvitsemme vaakaa, kotiutin sen. 

Vihreä vakaakuppi ei oikein tykännyt nykyaikaisen astianpesukoneen höykytyksestä, mutta onneksi mahtui vielä paikoilleen!

Merkki on Matti & Maija eli lienee kotimainen vekotin. Punnituskykyä härvelillä on 3kg saakka. 

Meillä on tulossa esikoisen ylioppilasjuhlat tänä keväänä, joten vaa'alle tulee varmasti käyttöä enemmänkin. 

Anu 

► Lapaset ► Knitted Mittens ►

Eräs läheiseni neuloi minulle joululahjaksi pehmeän ja lämpöisen tuubihuivin lilasta langasta (en pidä lilasta, mutta huivi on niin mukavan tuntuinen, ettei värikään haittaa). Päätin tehdä siihen sattuvat lapaset kaveriksi. 

Olen edellisen kerran neulonut lapasia joskus yläasteella eli kauan sitten. Täytyy myöntää, että näissä oli aluksi aika tekeminen. 

Ohjeen nappasin viime vuoden (2013)  Suuri Käsityö -lehdestä. Debbie Stollerin kirja Stich'n Bitch oli isona apuna. Tein varmaan henkilökohtaisen ennätykseni purkamisen ja uudelleenneulomisen suhteen. Kärsivällisyyteni on näköjään iän (ja lasten) myötä kasvanut huikeasti :).  

Lanka on Novitan 7 veljestä Nostalgiaa. Sain sen rakkaalta, jo aikuiselta, tyttäreltäni lahjaksi. Kiitos:)!

Lapaset neulottiin tasona kahdella puikolla = miellyttävä tapa neuloa! 

Minulla kävi moka tuon yläosan kanssa, se olisi kuulunut mallin mukaan olla helmineuletta. Aloin tekemään joustinta. Vähän ajan kuluttua totesin, että näin onkin parempi, sillä joustin ei niin hierrä herkkää nahkaa samalla tavoin kuin helmineule. Lapanen on myös miellyttävän napakka kädessä eikä roiku lörppönä. 

Nyt huomasinkin mitä unohtui! Rannejoustimen jälkeen on rivi "reikiä" nauhaa varten. Aion kokeilla miltä pitsinauha näyttäisi. 

Mikäli minusta riippuu, tulen neulomaan lapasia vielä lisää. 

Anu

► Ceetä ja silmänruokaa ► Vitamin C and Eye Candy ►

Ostettiin ämpärillinen appelsiineja (olivat tarjouksessa). Niitä tuli syötyä perheen voimin urakalla, mutta aina niitä vaan riitti. Päätin puristaa loput mehuksi. Tämä yksilö näytti niin "viralliselta" Jaffalta, että päätin kuvata sen. 

Kuvausalustana on muovinen paperikotelo. Siinä kuultaa läpi pöytäliinan ruudut :). Herkullisen makuista vitamiinia!

Anu

► Lumihiutaleita ► Paper Snowflakes ►

Pienestä pitäen olen ihastellut lumihiutaleita, niitä oikeita. Harmitti kun saksilla ja paperilla onnistui tekemään vain niitä neliöitä. 

Vuonna 2012 tein löydön! Peggy Edwardsin (2006) julkaisema kirja: Make Your Own Paper Snowflakes. Kirjan malleilla saa tehtyä oikeiden hiutaleiden kopioita 32kpl erilaisia :). 

Leikkasin hiutaleet hieman liian pienestä paperista eli A4 kopiopaperista. Hyvänä apuna pienet teräväkärkiset askaratelusakset. Askarteluveitsi ja leikkuualusta olisivat voineet toimia myös. 

Laminoin hiutaleet ja ripustin langalla verhonipsuihin roikkumaan. Ne pyörivät ilmavirrassa ja välkehtivät auringossa.  

Kirjassa kerrotaan miten on mahdollista, että jokainen oikea lumihiutale on ainutlaatuinen. Vastaus on yksinkertainen: erimuotoisia kuvioita syntyy erilaisissa sääolosuhteissa. Jopa hiutaleen paikka lumipilvessä määrää muotoa. Koska jokainen hiutale kulkee yksilöllisen matkan lumipilvessä, muotokin on yksilöllinen. Miten ihmeellisesti Jumala onkaan luonut tämän maailman pienetkin yksityiskohdat!

Lumi peittää pysyvästi tai väliaikaisesti noin 23 % Maapallon pinnasta. 

Lumihiutaleet ovat jäätyneiden vesipisaroiden muodostamia kidekimppuja. 

Kaikki lumikiteet ovat kuusikulmioita.  

 Vaikka lumi on tehty läpinäkyvistä jääkiteistä, yksittäisten kiteiden monet heijastavat pinnat saavat lumen näyttämään valkoiselta. 

Nämä kuvat sen sijaan ovat saaneet "1960-luku -käsittelyn" Picasassa ja näyttävät siksi keltaisilta. 

Oikeiden lumihiutaleiden synnystä löytyy lisää tietoa esimerkiksi täältä: Wikipedia. 

Klikkaa sanaa, niin pääset suoraan sivulle.

Anu

► Peikonpähkinän päivitys

Peikonpähkinän oksa kevät-kesäkuosissaan. 

Tilda-lehtinauhaa ja Sinellin muovisia perhosia. Arkissa oli aika monta tarrapohjaista siivekästä. Perhonen painettiin arkista irti ja sen jälkeen sitä pystyi muokata taittamalla siipiä vaikka ylöspäin.

Kissoihin ainakin nämä meni täydestä kesällä :D. Voi sitä metsästyskatsetta ja naksutusta.

Talvikuosiin oksa pääsi kirppispunatulkkujen avulla. En sitten kuitenkaan laittanut niitä pikkupipoja.. 

Vähän kärsineen näköisiä otuksia (kissat tykkäsi..) mutta eipä ne korkealla silmää häiritse.

Tytär keksi lisätä kuusessa roikkuneita muovisia jääpuikkoja. Itse leikkelin lumihiutaleita kuviolävistäjällä ja pujottelin niitä ohueen siimamaiseen lankaan. Lanka on sinitarralla kiinni verholaudan sisäpuolella. 

Meillä on saatu nauttia kunnon pakkasista viime päivinä, -15C astettakin on ollut. Lunta on vain nimeksi, mutta viime talvena sitä taidettiin saada tämänkin talven edestä :D. 

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille! 

Anu