Suodatinpussikukkakranssi * Coffee Filter Flower Wreath

Tämän tekemiseen tarvitsin:
- 1 paketillinen eli 200 kpl valkoisia suodatinpusseja kokoa 102 (hinta alle 1,50€). Mikä tahansa ohut paperi sopinee tähän tarkoitukseen myös
- 1 kpl styroxkranssi, halkaisija ulkoreunasta ulkoreunaan 30 cm, sisäreunasta sisäreunaan n.19 cm. Jotkut ovat tehneet pahvista esim.muropaketista pohjan eli ympyrän, johon ovat leikanneet keskelle sopivan kokoisen aukon
- nitoja ja niittejä
- harppi. Juomalasi, purkin kansi tai mikä muu pyöreä sopiva ja sopivan kokoinen esine käy myös
- sakset
(- kokeilin myös kolmea erilaista stanssia BigShotilla, joilla leikata ympyrät. Tämä ei välttämätöntä)
- kärsivällisyyttä
- valkoista kimalleliimaa 
- kuumaliimapistoolin ja 2½ isoa pötköä kuumaliimaa
- tulen vielä lisäämään jonkimoisen jouluisen nauhan kranssin ympärille ennen ripustusta

Lyhyesti: 200 suodatinpussia = 66 ruusua = 1 kranssi

Pitkästi:

Alkutilanne ja lopputulos.

Käytin yhteen ruusuun 3 suodatinpussia = 6 kerrosta terälehtiä

Viimeiseen ruusuun riitti vain 2 pussia, joten siitä tuli hieman pienempi.

Yhteensä ruusuja tuli 66 kpl. 

Jos haluat runsaamia kukkasia, voit laittaa enemmän terälehtikerroksia. 

Yhdestä suodatinpussista niitä tulee aina 2 kpl. 

Tein sarjatyötä eli aina yhden vaiheen alusta loppuun kaikille kukka-aihioille. 

Se on nopein tapa.

Aloitin nitomalla 3 kpl suodatinpusseja päällekkäin.

Tiesin kohdan, joka tulee suurinpiirtein seuraavan vaiheen ympyrän keskelle, niin siksi nidoin ensin. 

Yhtä hyvin voit ensin piirtää ympyrän tai ympyrät ja nitoa vasta sitten.

Tärkeää on kuitenkin, että jokaisen ympyrän -josta tulee kukkanen- keskipaikkella on niitti pitämässä terälehtikerroksia paikoillaan. 

Piirsin ympyrän harpilla. Ihan sama millä ympyrän tekee, kunhan on ympyrä :). 

Jos haluaa pieniä kukkia, voi yhdestä nidotusta suodatinpussiyksiköstä tehdä vaikka kaksi tai kolmekin pientä ympyrää. 

Leikkasin ympyrät saksilla harppijäljen sisäpuolelta, jotta kynänjälki ei jää näkyviin kukkaan.

Ei haittaa vaikka leikkauslinja hieman kiemurtaisi, se vain elävöittää kukkaa.

Isommista hukkapaloista stanssaan lehtiä, jotka värjään vihreiksi ja käytän kortteihin.

Tätä en tajunnut tehdä heti alusta alkaen. 

Eli rypistämään nidottu ja leikattu ympyräkasa niin pieneksi kuin mahdollista. 

Rypistetty paperinippu on pehmeämpi ja taipuisampi käsitellä 

ja lopputulos (kukka) on elävämmän näköinen.

1. terälehtikerros (yllä)

Aseta nidottu ympyränippu niin päin, että niitin suora, ehjä, osa on ylöspäin.

Näin kerrokset pysyvät paremmin kiinni toisissaan eivätkä luiskahda niitin hampaista pois.

Aloita terälehtikerrosten rypistäminen yksi kerros kerrallaan. 

Kokeilin. Kaikkien kerrosten kerralla rypistäminen kauniiksi kukaksi ei onnistu.

Nosta siis ylin kerros ylös ja kokoa keskelle päin. Rypistä. 

Varo vain ettet vedä terälehtikerrosta niin kovaa, että se repeäisi niitistä irti.

Tämä ensimmäinen kerros muodostaa kukan keskiosan. 

Kokeile rypistää hieman eri tavoin, niin löydät mieluisimman lopputuloksen.

Kukasta tulee eri näköinen jos keskiosa on tuollainen kuin kuvassa tai sitten hyvin kapeaksi ja tiiviiksi puristettu pötkylä. Tai jotain siltä väliltä.

2. terälehtikerros (yllä)

Nosta taas ylinnä oleva terälehtiympyrä ylöspäin ja rypistä keskelle. 

3. terälehtikerros (yllä)

Nosta jälleen ylinnä oleva rypistämätön ympyrä irti muista ympyröistä. 

Rypistä keskelle aiempien terälehtien ympärille.

Tässäkin voit kokeilla eri tapoja rypistää. 

Se vaikuttaa kukan ulkonäköön.

4. terälehtikerros (yllä)

Samoin kuin aiemmat kerrokset.

5. terälehtikerros (yllä)

Toimi kuten yllä.

Pian ensimmäinen kukka on valmis!

6. terälehtikerros (yllä)

Viimeinen ympyrä rypistettynä!

Tai jos kukassasi on lisää kerroksia, jatka ne tietenkin loppuun.

Puristelin kukkaa vielä lisää ryttyyn sormissa tai nyrkissä.

Kukka näyttää nyt aika lailla tältä pohjasta katsottuna.

Rypyt ei haittaa. Päin vastoin.

Oikealla kukka edestä päin. Aika surkeana.

Sitten kukka levitellään varovasti auemmaksi.

Vasemmalla täysin valmis kukkanen. 

Valmis!

Kelataanpa hieman taakse päin hetkeksi.

Nyt tiedät miltä saksilla leikattu kukkanen näyttää.

Tässä malliksi BigShotilla stanssaamani kukat.

Huomaa ero terälehtien reunoissa.

Vasemmalla saksilla leikattu.

Oikealla tuolla kukan alla olevalla stanssilla stanssattu.

Huomasin näiden kaikkien käyttämieni stanssien litistävän ympyröiden reunat tiiviisti yhteen.

Siitä tuli ylimääräistä vaivaa kun piti rapsutella kerroksia irti toisistaan. 

Totesin saksien toimivan parhaiten ympyröiden leikkaamisessa.

Stanssi nro 2 kokeilussa.

Leikkasi erinomaisesti, mutta litisti myös reunat kiinni toisiinsa tiiviisti.

Tällä stanssilla tuli tämmöinen kukka.

Minulle tulee tästä mieleeni kakkupaperista tehty kukka.

Kokeilin sitten ihan tavallista ympyrästanssia (ylempi ympyrä). 

Leikkuujälki oli erinomainen.

Mutta reunat litistyivät tälläkin tiivisti umpeen.

Jatkoin leikkuuta saksilla (alempi ympyrä).

Yhteiskuva vielä näistä kolmesta erityyppisestä kukasta.

Ja näitä "tavallisia" päätin tehdä.

Kaikki 66 kpl valmiina.

Koristelin ne valkoisella kimalleliimalla. 

Annoin kuivua yön yli.

Liimasin kuumaliimalla ensin kukkarivin kranssin päällisosaan. 

Liimasin kukat löyhästi vierekkäin. Kuitenkin niin, ettei styroxrengasta näkynyt niiden välistä.

Tässä näkyy kuinka harvaan (tai tiuhaan -makuasia) liimasin kukat.

Kukkien kimallekoristusta terälehtien reunoilla.

Liimasin seuraavan rivin kukkia kranssin ulkoreunaan.

1 kukka aina edellisen kerroksen kukkien välille. 

On periaatteessa ihan sama miten liimaat kukat kranssipohjaan, 

järjestyksessä tai sinne tänne liimaamalla. 

Kunhan pohja tulee täyteen kukkia jos näin haluat. 

Tapa, jolla liimaat, vaikuttaa kuitenkin paljon lopputulokseen. 

Sekainen on hieman erinäköinen kuin tasainen.

Kaksi riviä valmiina. 

Sitten liimasin kukkia kranssin sisäreunaan. 

Lopuksi liimasin loput kukat niin sisimpään kuin uloimpaankin reunaan paikkoihin, joissa oli yhtään aukkoa. 

Painelin kukat tasaisemmiksi. 

Rypistyminen ei edelleenkään haittaa.

Päin vastoin.

Kuvassa ei näy kuinka kauniisti kranssi kimaltaa kimalleliimaan ansiosta. 

Nauha vielä kieputettuna ympärille ja kranssi on valmis seinälle. 

Ulkona tämä tuskin kestäisi, mutta sisällä nyt ainakin.

Anu

Laminoitu servetti korttiaskarteluun * Laminated Paper Napkins for Cardmaking

Laminointitekniikka on peräisin jonkun muun harmaista aivosoluista kuin omistani. Löysin idean internetistä. Vaikutti niin mielenkiintoiselta, että päätin kokeilla.

Olin aiemmin lukenut tekniikasta, jossa servetin ylimmän eli kuvakerroksen alle laitetaan tuorekelmua sekä korttipohja tai muu paperi / kartonki, Alimmaksi ja päällimmäksi leivinpaperia ja sitten silitetään niin että kelmu sulaa ja kiinnittää servetin paperiin tai kartonkiin.
Tätä en ole kokeillut.

Tämä toinen tekniikka sen sijaan kiinnosti kovastikin. Lopputuloksen sanotaan olevan sileämpi kuin yllä kerrotulla tavalla tehtynä. Lisäksi tämä tekniikka antaa mahdollisuuksia muokata servettiä halutunmuotoiseksi ennen korttiin tai vastaavaan kiinnittämistä.

Meillä on hyvin halpa laminointikone ollut vuosikausia. Tähän tarkoitukseen ei ollut tullut mieleenkään käyttää sitä. Voin vakuuttaa, että se toimii eikä tarvitse olla kallista hienoa laitetta. Yllä olevan kortin mansikkainen pohja"paperi" on laminointikoneen jäljiltä olevaa servettiä. Kiinnitin laminoidun servetin korttipohjaan 2-puoleisella teipillä. Varmaan liimakin olisi toiminut?
Pinnasta tulee sileä ja silkkinen. Ja jämäkkä.

Tässä kuvasarjaa tekniikasta:

1. Suuri servetti tarvitsee leikata A4-kokoista laminointitaskua varten keskeltä kahteen osaan. Leikkaamisen jälkeen sinulla on 2 kpl suorakaiteen mallisia servettipaloja.
Tämä vaihe kannattaa tehdä ennen seuraavaa irrotusvaihetta. Kahtialeikatusta servetistä on helpompi irrottaa kerrokset.

2. Servetistä käytetään vain ylin eli se kuvakerros. Tässä tuo sininen valkokukallinen kerros tulee käyttöön.
Irrota siis alemmat (yleensä yksiväriset, tässä nuo valkoiset) kerrokset. Niitä voi toki laminoida myös, mutta aina vain yksi kahtiataitettu kerros kerrallaan, jotta laminointitaskun liima jaksaa tarttua servettiin.
Alakerrokset kannattaa käyttää nenäliinoina tai vastaavina, jos niitä ei laminoi. Ovathan ne käyttökelpoista paperia.

3. Taita suorakaiteen mallinen puolikas servetti reunat vastakkain, niin että oikeat puolet ovat vastakkain. 

Nurjat puolet ovat ulos päin. 

Tärkeää saada reunat niin tasan kuin mahdollista eli ei kuten yllemmässä kuvassa vaan kuten alemmassa kuvassa. 

Kun servettiä on 2 kerrosta päällekkäin, ne eivät tartu toisiinsa kiinni. Liima tarttuu vain kummankin servetin taustapuolelle -jos se on ulospäin. Jos laminoit vain yhden kerroksen servettiä, tuloksena on perinteinen laminointi, jossa paperi on tiivisti muovin sisällä. 

4. Aseta kahtiataitettu servetin puolikas A4 laminointitaskun sisään tasaisesti. Kuva on siis oikeat puolet vastakkain ja nurjat puolet ovat laminointitaskua päin eli ulospäin.
Jos servettiin jää kurttu, se liimautuu kurttuun. Mitä suorempi sen parempi. Servetin reunoilla oleva kokopistekuviointi litistyy lähes näkymättömäksi laminoitaessa.

Taskuun jää tyhjää tilaa suorakaiteen verran. Leikkasin sen tässä vaiheessa pois ja käytän myöhemmin muuhun laminointiin. Toki samalla voi laminoida jotain sopivan kokoista tai jättää tyhjä tila siihen jos laminointitaskumateriaalia ei tarvitse tai halua säästellä.

5. Laminoi kuten normaalisti. Huomaat, että kiiltävä laminointi näkyy nyt servettien nurjalla puolella.
Leikkaa saksilla tai laminointikoneen leikkurilla tai millä tykkäätkin leikellä, ylimääräinen laminointitaskumuovi pois sekä 1-2mm servetin kaikista reunoista.
Tarkoitus kun on saada 2 kpl irrallisia laminoituja servettejä eikä niitä saa muuten irti toisistaan kuin näin.

Huomaat, etteivät servetit ole liimautuneet toisiinsa siitä kohtaa missä niitä on ollut 2 kerrosta päällekkäin. Jos sen sijaan kerrokset ovat olleet huolimattomasti päällekkäin, tasku on sulanut kiinni liikaa. Näin tapahtuessa, leikkaa vain servettiä lisää leveämmälti.

6. Voilá! Valmis!

Yhdestä servetistä saat 4 kpl taustapapereita, joiden taustapuolella on kiiltävä laminointipinta.

Ja oikealla puolella samettisen silkkinen sileä pinta. Nämä ovat valmiita käyttöön korteissa, tauluissa jne missä keksit käyttää niitä.

Kätevää vai mitä?

Anu :)

Kenkien maalaus * Painting Shoes

Pidän kotona kenkiä jalassa. 

Se auttaa ehkäisemään erilaisia kipuja jaloissa ja selässä (ainakin mulla). 

Valkoiset kengät olivat mielestäni tylsät, mutta jostain oli tingittävä, tämä malli kun on muuten istuva. 

Otin ja maalasin askartelumaalilla pinkiksi. 

Kokeilin käytössä ja ei se pidemmän päälle kestä jos kenkä yhtään osuu mihinkään. 

Mutta silmäkarkkia niistä tuli kuitenkin väriltään. Oikeasti väri on vaaleampi pinkki.

Seuraava kokeiluni on paikkamaalata kengät ja vetäistä ModPod-liimalakka päälle. 

Jokohan kestäisi. Jollei, niin sitten siirryn decoupage-koristeluun!

Anu

Feikkimetallia pahvista ja muovista * Fake Metal

Valmis.

Yo-juhlien teemana on steampunk. Kiltimpi versio siitä. Tässä hieman maistiaisia "metallisista" koristeista. 

Käytämme mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja. 

Pieni vihreä lasten muovisalkku muuntui pensselin ja maalien avulla tämmöiseksi. 

Katselin alkuun ohjeita netistä, miten metallipintaa pystyy jäljitellä maaleilla.

Nämä tuli kyllä halvaksi. Meillä oli nimittäin valmiina tarvittavat vesiliukoiset akryyliset askartelummaalit eli musta, valkoinen, punainen, ruskea, oranssi sekä kuparin- ja hopeanhohtoiset värit. Osan olin saanut ystävältä. Laukku oli kirppikseltä n.20snt. 

Valmis.

Kuvat menevät takaperoisesti eli yllä kannenpuolikkaat ovat valmiiksi maalattuina. 

Tässä oli vuorossa valkoinen maalikerros.

1. Ensin sudin vihreän muovin päälle peittävän mustan maalikerroksen. Siveltimen vedot kannattaa tasoittaa vaaka- tai pystysuuntaisiksi.

2. Sen kuivuttua valkoisella sutaisuja sinne tänne. Tämän voisi tehdä myös viimeiseksi, mutta mielestäni valkoisen saa paremmin peittoon näin. Siitä nimittäin helposti tulee liian voimakasta.

3. Sen kuivuttua metallinhohtoinen maali kuivalla sudilla. Nyt määritetään metallin tyyli sillä siveltimenvedot jäävät näkyviin ja vetojen suunta vaikuttaa suuresti lopputulokseen. Alla olevat musta ja valkoinen saavat vähän hohtaa läpi. 

4. Lopuksi edellisen kerroksen kuivuttua pinnan "ruostutus" ruosteenpunaisella maalilla (sopiva sekoitus punaista, ruskeaa ja oranssia. Voi lisätä myös hieman mustaa ja keltaista). Ruostutuksen voi tehdä kuivalla sudilla ja pienellä määrällä maalia tai esim. töpöttimellä. Rypistetty talouspaperipala tai kankaanpalakin toimii. Jos "ruostetta" tulee liikaa, sen saa pyyhittyä kostealla vähemmäksi tai sen kuivuttua maalattua metallinhohtoisella (tai harmaalla) maalilla peittoon. 

5. Kaiken kuivuttua lakkasin pinnan ModPod -lakalla. Vesiohenteinen ja esittäin riittoisa askartelulakka, jota saa esim. Heidin Korttipajasta.

Laukun kulmakoristeet maalasin vain mustalla ja kuparinhohtoisella maalilla. Musta saa kuultaa läpi. Huomaa siveltimenjäljet miten ne jäävät näkyviin.

Tässä toiset kulmat ovat vielä mustat ja toiset valmiit. 

"Ruostutus" puuttuu.

Töpöttämällä siveltimellä tai vaahtomuovitöpöttimellä tai painelemalla märkää maalia rypistetyllä sanomalehden tai talouspaperin palalla pinnasta saa röpöläisen ja tinamaisen.

Lähtötilanne oli siis tämä vihreä muovilaukku!

Tässä maistiainen isommasta laatikosta. Tuo oli sileä- ja kiiltäväpintainen pahvilaatikko. Sellaisesta tulee paljon parempi ja aidommannäköinen jälki kuin aaltopahvista, johon jää aaltoilu näkyviin.

Tässä laatikossa käytin pintamaalauksessa pyöriviä ja kaarevia liikkeitä. 
En lakannut näitä pahvilaatikoita, sillä maali pysyy näissä ilmankin hyvin. 

Tässä työvaiheita yllä olevan laatikon maalauksesta.

Sama kuin yllä.

Esimaistiainen mustan kovamuovisen silinterihatun metallistamisesta. Maalasin kuparinvärisellä maalilla ohuelti. 
Kuparin ruoste (hapettuminen) on sinivihreää, joten sekoitin sitten sen väristä askartelumaalia ja sivelin kuivalla siveltimellä sinne tänne. 

Pahvinen kissojen annospakkauslaatikko muuttui tämmöiseksi. Pahvissa olevat taitteet (ylemmässä kuvassa keskellä) saa "ruostutettua" ja se lisää aitouden näköä. 

Sama kissanruokapahvilaatikko vielä päädystä. Siinäkin näkyy miten pahvissa olevat epätasaisuudet lisäävät elävyyttä. 

Lisäsin noihin röpelökohtiin vielä lopuksi mustaa maalia hitusen alaosiin (varjo) ja valkoista maalia aavistuksen yläosiin (valo). 

Pahvisista talouspaperirullien hylsyistä syntyi tämmöisiä putkia. 

Maaleina samat kuin edellä, paitsi ei kuparinhohtoista maalia.

Putken päässä "ruostetta", Maalasin hopeanvärisen maalin kuivalla siveltimellä ja ristikkäisin vedoin. Näin pinta tuli tämännäköiseksi. 

Vähän enemmän "ruostetta". 

Musta maali näkyy hyvin läpi. Valkoista en näihin putkiin käyttänyt juuri ollenkaan. 

Maalaaminen oli inspiroivaa ja antoisaa. En olisi uskonut, että voin saada maaleilla tämmöistä aikaiseksi! 

Anu