* Vauvaonnittelut / A New Baby Greeting Card

Nappikokoelmani  vaaleanpunaisia ja valkoisia helmiä, Tilda-papereita ja Dovecraftin (www.trimcraft.co.uk) suloisia papereita "Piece of Cake 6x6 Designer Paper Pack":stä. Kuviosakset ja liimaa. Siitä on tämä vauvaonnittelukortti tehty.


Harmillisesti syksyn ensimmäinen flunssa oli iskenyt meille, joten emme päässeet ihastelemaan tyttövauvaa pidemmästi. Toisella kertaa sitten.


Hyvää uutta viikkoa sinulle! Welcome to my blog, Federica :)!

* Nuken vaatteet / Doll's Clothes

Pienen vauvanuken uudet vaatteet kierrätyskankaista. Mekkokangas on mekosta peräisin. Hyödynsin mekon vaaleanpunaista kapeaa reunapitsiä läpän yläosassa ja vyötäröllä.

Toisena materiaalina pitkähihainen vauvan trikoobody.

Tulossa nukelle unipussi. Edessä keskellä bodyn olkanepitys. Jalat ovat hihassa.

Mittailun jälkeen leikkaaminen.

Tässä unipussi leikattuna. Käsille aukot leikattuna myös. 

Vaippamateriaalina Puh-kankainen flanellinen yöpuku. Mittailin vyötärön ympäryksen ja haaran sekä sommitelin vaippaosaa nuken päällä. Piirsin taikatussilla ja leikkasin.

Pipo bodyn hihasta. Otsalla hihansuu.

Pipo leikattuna.

Ompelin pipon yläosan kiinni, käänsin ja solmin toisesta kankaasta solmulla pipon sopivan mittaiseksi.

Vaippa valmiina, sisäpuoli. Bodykangasta. Tarranauhat kiinnitykseen, tulee takaa.

Vaippa valmiina, ulkopuoli. Puh-flanellista. Tarranauhaa kiinnitykseen, tulee eteen.

Bodyn merkki vaipassa.

Vaippa puettuna.

Hameen helmaa. Kangas on kirpparilta ostettua tytön mekkoa uusiokäytössä. Pitsinauha on uutta.

Unipussi valmiina.

Mekko takaa. Vyötäröllä kuminauha, jotta pysyy ylhäällä. Olkaimet on nauhapaketista, uusia.

Unipussi takaa. Lisäsin pääntielle vaaleanpunaista uutta resoria pienen pätkän.

Nämä vaatteet tein pyynnöstä. Mallit omiani.

* Kiitoskortti / Thank You Card

Julkaisen kuvan tästä lapseni rippijuhlakiitoskortista vasta nyt. Kiitoskortiksi tein lähes samanlaisen kuin kutsukortista. Jätin kuitenkin sisältä sinisen paperin pois, samoin kuin sinisen nauhan. Leikkasin nimettömällä  halpahallin kuvioleikkurilla valmiiseen korttipohjaan kuviot. Korttipohja on helmiäisen hohtoista paksua kartonkia. Kuoret olivat jälleen helmiäisen hohtoisia ruskeita kuoria. Sinooperista nämä. "Hopeiset" ristit kiinnitin tällä kertaa kaksipuoleisella kapealla askarteluteipillä. Pysyivät varmasti:). Ristit olivat niitä PikkuIidan Puodin tai Sinooperin ristejä, joita myydään pienissä pusseissa. Kortin sisälle laitoin teetetyt valokuvat rippilapsesta sekä sellaisen jossa hän on kunkin vieraan kanssa poseeraamassa. 

Tämä kiitokorttipostaus nyt, sillä näin koulujen alkaessa sitä katsoo väkisin menneeseen kesään ja myös menneisiin vuosiin. Saa olla kiitollinen niin paljosta. Lapsen koulun jatkuminen on mulle vähän samanlainen pysähdyspaikka kuin uuden vuoden alkaminen. Sitä katsoo saldoa ja punnitsee ratkaisuja, miettii mennyttä ja suuntautuu tulevaan.

Mennyt kesä oli meille touhinaa ja touhua täynnä. Matkustelimme kotimaassa enemmän kuin koskaan yhteensä olimme matkustaneet. Pieniä lyhyitä reissuja, mutta niin täynnä elämää. Näen ja arvostan Suomea aivan uudella tavalla. En kaipaa -ainakaan tällä hetkellä- ulkomaille, kun kotimaassa on vielä niin paljon nähtävää.

En tiedä, mitä syksy tuo tullessaan. Odotan sitä, samalla tavalla kuin vuoden vaihtuessa odottaa jotain uutta ja ihmeellistä tapahtuvaksi. Mutta nyt olen kiitollinen.

* Nappivirkkausta / Crochet + Buttons

 

Kuten kerroin aikaisemmin, minulla on aiiikasta paljon nappeja... SuuriKäsityö-lehdessä numerossa 5-6/2011 (sivulla 68 -meinasi mennä itseltä ohi) oli ohje tälläisen nappikaulakorun virkkaamiseen. Tarvitaan hyvin ohut virkkuukoukku joka mahtuu napinrei'istä läpi, kestävää lankaa ja tietysti nappeja. Virkata ei tarvi osata kuin ketjusilmukoita. Sopii mulle ;). Nämä valmistuu suit sait sukkelaan ja on hauskoja suunnitella, tehdä ja antaa. Olen tehnyt useampiakin kuin vain nämä kuvatut ja antanut ne kaikki lahjoiksi. Joskohan seuraavaksi sitten itselle:).  

* Keep Calm and Carry on

Tämä projekti oli muhinut kauan aikaa mielessäni. Kuten usein käy että hahmottelen ja suunnitelen päässäni työtä jopa viikkoja tai kuukausia ja sitten toteutan yhdessä hetkessä. Tulee mieleeni Arto Nybergin ohjelma, jossa hän haastetteli Nipa Neumannia. Autiotalo-biisi oli syntynyt kuulemma n.10 minuutissa. Uskon tämän, toisin kuin Nyberg. Suurin työstö oli tapahtunut päässä pidemmän ajan kuluessa, toteutus oli vain hetken hurmio. Kaikessa luovassa työssä ainakin osa suunnitelmaa on muhinut jossain alitajunnan syövereissä, odottaen sopivaa hetkeä. Mulla tuohon hetkeen tällä kertaa oli tarvittu 20 x 30 cm paksu taulupohja Suomalaisen kirjakaupan alesta, suuri K-raudan alepensseli ja Daalainsinistä perinnemaalia Sinooperista. Maali oli ehtinyt jo menettää juoksevuuttaan, mutta se ei haitannut.

Maalasin taulupohjan sivut peittoon sekä jonkun sentin reunoilta sisäänpäin. 

Tulostin mustesuihkutulostimella himoitsemani tekstin joltain nettisivulta suoraan. Eli Keep calm and carry on. Mustettahan tuo tulostus söi ikävän paljon, mutta halvempi vaihtoehto kuin ostaa juliste jostain nettikaupasta.

Käytin decoupage-lakkaa tulosteen alla ja varsinkin päällä. Hieman piti A4-koon tulostetta leikata pienemmäksi, jotta oli taulupohjaan passeli. Sudin samalla reilunkokoisella maalisudilla lakan, näin ollen siveltimen jäljet näkyvät pinnassa ja siitä tuli eloisampi. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Wikipediassa (*klik*) on tietoa tämän tekstin alkuperästä. Mielenkiintoinen tarina tsemppauksen takana. Mukavaa viikonloppua!

* Farkkujen helppo lyhennys / How to Shorten Jeans

 Tällä ohjeella ainakin minä onnistuin helposti. Lyhennys on siisti ja toimiva. Mittaa ensin kuinka paljon lahjetta tarvitsee lyhentää ja käännä puolet tuosta määrästä oikeat puolet vastakkain.

Seuraavaksi ompele koneella suoralla ompeleella, pistonpituus 2-3, farkkuneulalla (läpäisee farkkua parhaiten), farkun värisellä/tummemmalla ala-ja ylälangalla ommel valmiin taitteen viereen. Ei päälle!

Tässä lahje on ommeltu ympäri ja taite käännetty suoraksi. Taitettu osa on lahkeen sisäpuolella ja ulkopuoli näyttää näin siistiltä ja tehdastekoiselta, koska alkuperäinen taite on jäljellä. Koska ommel kulkee alkuperäisen taitteen vierellä eikä päällä, tulos on tämä.

Jos taitettua osaa on nurjalla puolella pitkästi eikä sitä tule tarvitsemaan, sen voi leikata kapeammaksi. Purkautumisriski on kylläkin tällöin olemassa. Näin on mukava lyhentää lapsen/nuoren pitkiä housuja ja avata sauma lapsen kasvettua. Noniin, mutta tässä kuvassa olen ompelemassa sivusauman "saumaojaan" farkunvärisellä langalla muutaman sentin verran suoraa ommelta. Kiinnitän näin nurjalle jäävän taitteen.

Kiinnitän taitteen molemmista sivusaumoistaan ja näin taite pysyy ylhäällä. Päättelen langat ja näin on farkut sopivan pituiset :).

* Reissukollaasi III / Travelling Finland

Toteutimme pitkäaikaisen haaveemme ja lähdimme koko perhe Särkänniemeen Tampereelle nääs. Viimeksi olimme käyneet siellä v.2001. Muksut olivat kyllä pikaisesti käyneet luokkaretkellä Särkkiksessä senkin jälkeen. Päivä oli hyvin helteinen ja auto toimii ainoastaan vanhanmallisella "painovoimaisella ilmastoinnilla" eli ikkunat auki:). Tarkeni.

Ensimmäinen päivä meni matkustamisen lisäksi huvipuistossa. Itse uskaltauduin kahteen kohteeseen ja tyydyin olemaan kamelina tavaroiden ja juomapullojen kanssa. Huimia laitteita nykyisin. Pää menee pyörälle pelkästä katsomisesta :D.

Yöksi ajoimme lapsen kummeille muutaman tunnin päähän. Oli todella ihana nähdä heitä, heidän kotiaan ja kotiseutuaan. Yleensä he nimittäin ovat ajelleet meille päin.

Seuraava päivä sisälsi jälleen ajelua -takaisin Tampereelle ja sieltä kotiin. Nääsvillessä poikkesimme Finlaysonin alueella sijaitsevaan  Vakoilumuseoon. Siellä vierähti tovi jos toinenkin, kun tenavat innostuivat tekemään Agenttitestin. Kuvauslupa olisi maksanut 5€, joten se jäi lunastamatta ja kuvat ottamatta. Koskikeskus ja ruokapaikka olivat seuraavat ja viimeiset etappimme ennen kotimatkaa. Vatsat turvoksissa ajelimme ja pysähdyimme keski-aikasen kivikirkon raunioille. Pyhän Mikaelin kirkko nimeltänsä.

Reissu oli todella ihana ja antoisa. Joskin tietysti hyvin väsyttävä. Palautuminen on kestänyt fyysisistä rajoitteistani johtuen, mutta oli se sen arvoista. Lapsetkin tykkäsivät ja meillä oli todella hauskaa yhdessä.

Tervetuloa uusi lukijani:). Toivottavasti viihdyt!

* Kukkatelineen uusi pinta / Paintings...

Olin aikeissa hävittää tämän rottinkisen kukkatelinekammotuksen. Se oli muhinut parvekkeella ainakin pari vuotta vuoden ympäri. Sen pinta oli sitten sen mukainen. Yläosan kaarissa oli risoja kohtia, muuten tämä telineenä toimiva oli ehjä. Päätin kokeilla sutaista maalia pintaan. Hankin hajutonta valkoista (sisä)maalia pienen purkin K-raudasta ja tuunailin vähän muutakin samalla. Maali tullee kärsimään viimeistään talvella, mutta ei voi mitään. Liuotinmaalin kanssa en pysty toimimaan. Aioin myös katkoa yläosan kaaret pois, kunnes tuumin niiden olevan kuitenkin kissojen esteenä toimivat. 

Tässä vaiheessa jo harmittelin miksen ollut aiemmin maalannut tätä valkoiseksi. Valkoista taitaa tulla meille jatkossa yhä enemmän....

Tässä teline valmiina. Vanhoja ylijäämälaattoja alatasolla. Mummmon vanha ja pohjasta puhkinainen Pehtoori-pannu koristaa edelleen parveketta. Telineen alla on vuosien varrella kerättyjä isoja kivenmurikoita. Pajuaita kiertää parvekkeen reunoja. Muovinen sypressi viihtyy peltisangossa. Kastelukannu on kirpparilöytö, kuten kukkalaatikotkin joissa orvokkeja ja suikeroalpi. Puulaatat ovat huippualelöytö. Nyt parveke alkaa olla oikein viihtyisässä kunnossa. Siellä on nimittäin paljon muutakin kuin mitä nyt kuvissa raotan. Paras kehu taisi tulla teiniltä, joka totesi spontaanisti: "Yäääh, näyttää ihan puutarhalta!" Niin, siihen olen pyrkinytkin. Toinen teini viihtyykin sitten oikein mainiosti puutarhassamme:).

* Strutseja / Ostrichs

Nyt ollaankin jo heinäkuussa. Kesä on mennyt todella nopeasti. Eilen heitin talviturkin. Oli niin kuuma päivä. Tänäänkin on +30C. Liikaa. Sisälläkin on samat lukemat kun ei ole kunnollista ilmastointia. Päivä on mennyt pötkötellessä, vaikka piti ja pitäisi siivota. Kissatkin makaavat tuulettimien lähellä oikosenaan -silloin on todella kuuma jo.

Säät vaihtelee, viileämpiä säitä odotellen... Eräänä sellaisena päivänä taannoin lähdimme pienelle kesäloma-ajelulle. Olin kuullut Elimäellä olevasta strutsitilasta (*klik*). Emme olleet ikinä nähneet niitä isoja lintuja, joten suuntasimme tilalle käymään. Hauskoja pörröpäitä ja todella uteliaita. Tilan puodista ostimme pienet matkamuistot, strutsinkuvamukin ja munankuoren palasesta tehdyn magneetin. Strutsin munakin oli näytillä ja se vastaa kuulemma 24 tavallista kananmunaa.

Matkalla maaseudulla näimme myös kuvassa olevia ruskeita lehmiä. Siellä oli vasikoita joukossa. Oli ilahduttavaa nähdä lehmiä vapaana laitumella ja kuinka vasikatkin saivat ruokailla luomusti, kasvaa yhdessä äitiensä kanssa.

* Tilda-kirahvi /Tilda Giraffe

Tein ensimmäisen Tilda-kirahvini 5-vuotislahjatoiveena ystäväni tytölle. Kaavat muokattuna Tildas Atelier -kirjasta. Tässä neiti Kirahvi istuksii parvekkeellamme ennen syntymäpäiviä. Pajuaita koristaa parvekkeen reunoja ja antaa mukavasti puutarhamaista ilmettä.

Neiti Kirahviin on käytetty uutta vanua, mutta kankaat on kierrätettyjä paitapuseroita. Silmät tein kangastussilla. Silittämättä kiinnittyvällä.

Jotta pitkäkaula kestäisi leikeissä, muokkasin kaavaa ja jätin täyttöaukot raajojen päihin. Ompelin ne käsin kiinni ja päälle ompelin pyörylät samasta kankaasta kuin korvien sisustat ovat.

Sarvetkin ompelin koneella kiinni. Täytettyinä laitoin pään saumakohtaan.

Tein aukot käsiä varten kirahvin kaulan ala-osaan. Fiksumpaa (ja helpompaa) olisi ollut tehdä sauma ympäri kaulan..

Vahvistin kädet vielä ompelemalla käsin ympäri käden sauman.Tässä kuvassa siis kirahvin kainalo.

Jalatkin kiinnitin ohjeista poikkeavalla tavalla. Jätin kehon alaosaan täyttöaukon, taitoin saumanvaran sisälle, laitoin jalat väliin ja ompelin suoralla täyttöaukon kiinni jalkojen kiinnittyessä samalla.

Kirahvin mekko on ystäväni antamaa kaunista kukkakangasta. Leikkasin siitä kankaasta suorakaiteen hyödyntäen reunan valmiiksiommeltua käännettä. Yläreunaan ompelin tiukan kuminauharinkulan. Näin mekko pysyy päällä, mutta on myös vaihdettavissa.