* Joulublogini / My Christmas Blog

Tänään on 3kk joulupäivään!! Perustin joulublogin. Se löytyy osoitteesta: www.vintagechristmasflower.blogspot.com. Tänne blogiini en laita tänä vuonna jouluisia postauksia vaan teen ne suoraan joulublogiini. Tervetuloa myös sinne lukijaksi tai vain vierailijaksi. 

Olethan muuten huomannut että VintageSunflower-blogilla on myös Facebook-sivu? Käyhän tykkäämässä. 

Suomen syksy on pitkä, pimeä ja sateinen. Valoisaa aikaa on jo nyt huomattavasti vähemmän kuin kesällä ja vielä lyhenee, aina noin 5h asti. Se on vähän se, kun pisimmillään päivä on täällä eteläisessä Suomessa n.19h! Eipä ihme että kroppa tuntuu nukkuvan  vaikka hereillä ollessa.. Siihen kaamokseen tuo joulu kaikkine ihanuuksineen kaivattua piristystä. Niin niin... eihän lehdetkään ole vielä pudonneet puista...

Mukavaa tiistaipäivää!

-Anu- 

* 80v kortti / 80th Birthday Card

Meillä oli ilo juhlia isotätini 8-kymppisiä. Oli mahtavaa tavata kymmeniä sukulaisia iloisissa merkeissä eikä aina vain hautajaisissa! Mua on alkanut surettaa ja ärsyttää se tapa kuinka  ihmiset kyllä löytää aikaa ja halua mennä hautajaisiin, mutta ihmisen eläessä ei ole vaivauduttu järjestämään tapaamisia. Eikä ole kerrottu mitä ihminen merkitsee. 

Omiin hautajaisiini ei ole tervetullut yksikään jonka kanssa en ole ollut aktiivisesti tekemisissä muutenkin. Sellaiset jotka on kieltäytyneet synttärikutsuista yms. älkööt vaivautuko enää kuoppajaisiini. Nih. 

Mutta jos elän vanhaksi, niin olisinpa yhtä virkeä, hyvävointinen, liikkuvainen ja iloinen ikäihminen kuin isotätini on! Siinä on hyvä esimerkki siitä kuinka ikä voi olla vain numero. Ja myös toki terveyden merkitys on suuren suuri, korostuu vain ikänumeron kasvaessa.

Tekemästäni kortista: Kartongit oli tässäkin ehtymättömän tuntuisesta Tiimarin pakkauksesta . 

Pieni mainos loppuun (itse olen aina kiitollinen vinkeistä). Puisia lankarullan hylsyjä on, tai ainakin oli vielä vähän aikaa sitten, Prismassa myynnissä. Pussillinen maksoi alta 4€ ja siinä oli hyvin monta rullaa. Rullat on toki uusia, mutta saahan niitä vanhennettua maalilla jos haluaa. Näitä olen etsiskellyt kirppiksiltäkin, löytämättä. Tarvitsen näitä nimittäin nauhojen säilytykseen, koristeeksi ja askarteluun. 

Kerkeäväistä keskiviikkoa;)!

-Anu- 

* Syksyn satoa / Harvesting

 Suomi on rikas maa luonnonvaraisilta marjoiltaan. Tänne on siunattu sieniä ja marjoja vaikka millä mitalla tänä vuonna. Maailmanlaajuisesti katsottuna harvassa ovat ne maat joissa saa vapaasti poimia näitä herkkuja. Ja jossa ne olisivat niin puhtaita kuin Suomessa ovat. Neiti kävi keräämässä tänään nämä puolukat.  

Mustikoita saatiin eräältä ystävältä (kiitos paljon!) kun en itse kykene mennä metsään. Pakastimessa on talven varalle monta pussillista marjoja. Muutama sininen herkku löytyi parkkipaikan vierestä pienellä reissullamme. Itse asiassa niitä oli puskat notkollaan ja syötiinkin mahat täyteen:).  

Ystävän keräämistä piti tietysti maistella tätä herkkua. Maustamatonta jugurttia ja mustikoita. Nam nam!

Kerrostaloihmisenä omien omenien saanti ei ole mahdollista, joten tässäkin ollaan oltu ystävien ystävällisyyden varassa. Tänä vuonna omenasato on ollut valtaisa, joten herkkuja riitti jaettavaksi asti. 

Aiemmin keittelin monta litraa omenasosetta tai hilloa, millä nimellä sitä nyt haluaakaan kutsua. Pussitin Minigripeissä sopivina piirakka-annoksina odottelemaan talven pitkiä kuukausia. Yksi piirakka tehtiin (ja syötiin..) heti. 

Tänään neidin kanssa pilkottiin pussillinen omenoita ja kuivattiin osa kasvikuivurissa ja osa uunissa. Huomasin että kuivurissa omenat pysyivät vaaleina, uunissa viipaleet muuttuivat oranssin ruskeiksi vaikkeivat varsinaisesti paistuneetkaan. Tein myös syksyn toisen omenapaistoksen: omenia pilkottuna, sokeria, fariinisokeria, kaurahiutaleita ja vettä. Uunissa vajaa tunti. Itse en sitä kylläkään tykkää syödä, mutta lapset söivät halulla. 

Ystävältä saatuja nämäkin eli auringonkukat. Kyllä oli piristäviä kukkasia! Kestivät noin viikon maljakossa sisällä. Ei ole suotta näillä nimenä auringonkukka. 

Mukavaa viikon alkua! Eilen muuten oli tasan 100 päivää jouluaattoon....

-Anu-

* Tilkkupeitto tyttövauvalle / A Patchwork to a Baby Girl

 Serkkuni kysyi tekisinkö tilkkupeiton. Ilman muuta. Tämä tuli tyttövauvalle. Suunnittelun pohjana oli Käsityökorin pöllöpeiton tyyli.  Sorry. Haluan kuitenkin mainostaa tuota Käsityökoria, käykäähän tutustumassa sivustoon!

 Kankaat ovat suurimmalta osaltaan uusia, mutta kierrätettyjäkin mahtuu joukkoon. Taustakangas on valkoinen käyttämätön kangas. Välissä ohut Eurokankaan vanulevy. 

 Vaaleanpunainen reunuskangas on myös Eurokankaasta. Pöllökangas ja muut uudet kankaat nettiputiikeista. Värityksen pohjana tuo hurmaava pöllökangas.

Käytin 2-puoleista applikointiliimaharsoa kuvioiden kiinnittämiseen. Päälle vielä tiheä siksak reunaan. Kahden blokin röyhelöt ovat vauvan housunlahkeiden frillat eli tiiviit röyhelöt. 

Sisimmän kehyksen eli tuon sinisen kasasin kahdesta paitapuserosta. Vuoroin yksivärinen ja ruudullinen palanen. 

 Itsekasaamieni kukkasien lisäksi käytin koristeena valmiita yhden blokin kankaasta leikattuja kukkasia. Nekin kiinnitin ensin peittoon liimaharsolla. 

Osat on suoria, vaikka tuo kehys näyttääkin kuvassa kierolta kuin mikä. 

Elämäni fiksuimpia käsityöhankintoja on ollut leikkuualusta ja pyöröleikkuri sekä tilkkutyöviivaimet. Ne helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä ihan mahdottomasti ja ovat hintansa väärtit. Ei tartte menettää hermoja saksien kanssa. Ja mikä parasta, sopivat muuhunkin kankaan leikkuuseen kuin vain tilkkutöihin:). 

Yksityiskohta itsekootusta kukkasesta. Lehtiruoti on vain suoraommel lehden kärjestä keskelle. 

Syykuussa mennään jo. Mitähän joululaskuri tuossa blogin alalaidassa raksuttaakaan tällä hetkellä...? Pitääpä vilkaista:). 

Mukavaa pian alkavaa torstaita!

-Anu-

* Ninni ja Pave / Amigurumies

 Kamun lapsukainen ihastui heidän meillä käydessään Nicki Trenchin "Supersöpöt maskotit" -kirjan Ninniin ja Paveen. Ja halusi itselleen sellaiset. Neitokainen valitsi värit nukkeihinsa ja tässä lopputulos.  

 Tulitikkuaski on mittatikkuna:D. Pieniksi otuksiksi isotöisiä. Mutta hauskaa näperrystä:). Pääosa langoista on Novitan isoaveljestä ym. Osan olen löytänyt kirpputorilta eikä niissä ollut vyötteitä jäljellä. 

Hiuksista tein runsaammat kuin kirjan nukeissa on. Varsinkin Paven hiukset kannatti solmia vieriviereen -ei jää kaljuja kohtia. 

Ohjeesta poiketen virkkasin mekon helman toiselta puolelta kuin muun mekon, niin siitä tuli koristeellinen. En täyttänyt käsiä vanulla ohjeen mukaan vaan jätin pitkät aloituslangat ja ne täyttävät käsiä mielestäni tarpeeksi. 

Nukkejen vartalot ja vaatteet ovat eripaksuisilla langoilla virkattu (vaatteet ohuemmalla). Se toi haastetta, sillä vaatteiden silmukkamäärät ohjeessa olivat näin ollen liian vähäisiä. Taisin 1½-kertaistaa ne, niin tuli hyvät.

Ohjeessa panta oli tehty kankaasta. Tilaaja-neitokainen halusi pannan samanvärisestä langasta kuin kengät, joten mikäs siinä:). Virkkasin ketjusilmukkajonon ja siihen virkkasin kerroksen vai kaksi kiinteitä silmukoita. Päättelin ja ompelin pannan kiinni päähän. 

Ninnin kengät Novitan keinokuitulankaa. 

Paven paidan ohjeesta en oikein ottanut selvää hihojen osalta. Tein ylimääräisiä kerroksia jotta hihojen pituudesta tuli sopiva. Lopuksi virkkasin lisäkerroksen myös pääntielle. 

Paita rullalla jotta housujen vyötärö näkyy. Ohjeessa oli kalsarien vyötärö nykymuodin mukaisesti näkyvissä. Pavelle tein toivomuksesta kuitenkin vain vyön. Se on ketjusilmukkaketju, jonka ompelin housuihin kiinni ja samalla housut vartaloon.  

Tässä iässä ei vielä kaljuunnuta, joten Pavella on tuuhea tukka. Lanka hajosi helposti säikeiksi ja Paven hiuksista tuli aidomman näköiset. Silmät ovat Sinooperin mustia helmiä. Niiden käytöstä amigurumeilla kerroin enemmän pääsiäispostauksessa.

 Kuten useimmat (tai kaikki) kissanomistajat tietää, mitään hommaahan ei tehdä lemmikiltä salaa ja niiden pitää tarkistaa kaikki vaiheessa jos toisessakin. Tässä toinen assareista jälleen paikalla "photobomppaamassa".

Sitten voi nukkua näin viattoman näköisenä hyvin ansaituilla unilla:D. Toinen silmä silti raollaan....

Mukavata viikkoa!

-Anu-

* Valaisimen huppu / Lamp Hood

 Kaverini suunnitteli vieraslahjaksi tämän pöytävalaisimen hupun ja mie ompelin sen. Aiemmin olen tehnyt hänelle esim. näitä:*klik*.

 Materiaalina uutta pellavaa. Valkoisena ja luonnonvärisenä. Sekä joustavaa alusvaatepitsiä. Siitä tosin jätettiin näkyviin hupun alareunassa vain puolet. Tuli oikein sievä yksityiskohta.

 Nauhakujan ompelin nurjalle puolelle pellavakaistaleesta ja tein nauhaa varten aukot oikealle puolelle ja huolittelin aukkojen reunat käsin. Varmaan olisi jokin helpompikin tapa toteuttaa tuo, mutta tein nyt noin.

Arki kouluineen on alkanut hyvin. Rytmiä päiviin ja elämään:). Joskin itsellä to-do-lista on paisunut niin luvattoman pitkäksi, etten ymmärrä millä aikaa saan kaiken tehtyä ja hoidettua.. Noh, mutta huomenna lepäillään ja kerätään voimia uuteen viikkoon ja sen hommiin.

-Anu-   

* Pussukka / Pouch

Hei vaan pitkästä aikaa. 

On ollut hiljaista aikaa täällä blogissani, kaikenlaista valmistautumista syksyyn. Kesä meni jälleen nopeasti. Niin kuin aika yleensä.. Paljon ehdittiin tehdä hauskoja juttuja. 

Ompeluksia olen tehnyt jonkin verran. Kuvassa pussukka, jonka tein kaverin tytölle, jolle aiemmin tein kännylaukun samasta kankaasta. Linkki siihen postaukseen. Pussukan kaava on pienennetty kirjasta "Tildan tapaan". Välissä Eurokankaan ohutta vanulevyä. Vetskari on myös uusi ja sitä piti lyhentää. Lopuksi ompelin käsin tikkauksen vetoketjun lähelle, jottei kankaat juutu vetskarin väliin käytettäessä. Kuvausassistenttina Wilma :D.

Mukavaa uutta viikkoa. Ja koulunaloitusta keiden perheissä se on ajankohtaista.

-Anu-

* Nappeja & helmiä / Buttons & Beads

 

Korujen suunnittelualusta maksaa muutaman euron ja on joka sentin väärti. Alusta helpottaa korujen tekemistä niin paljon, että aikaa ja ennen kaikkea hermoja säästyy, kun helmet, napit yms. eivät vieri pitkin pöytiä. Ja jos homma jää jostain syystä kesken, alusta on helppo nostaa kissojen ulottumattomiin ja ottaa taas esille sopivan ajan tullen. Mitatkin saa justiinsa sopiviksi tämän avulla helpolla tavalla.

 Helmet joissa näkyy langanpätkiä, ovat kierrätettyjä. Ratkoin kirppispuserosta siihen ommellun helmikuvion pois ja sain käyttökelpoisia helmiä pari sataa.

Kirppikseltä on myös korun valkoinen nauha. Se on jotain sukkahousumaista muutaman millimetrin leveätä litteää nauhaa/lankaa. Hyvin kestävää ja hieman venyvää.

 Kaikki napit näissä koruissa on ystävältäni saatuja kierrätysnappeja. 

 Suunnittelin korun alustalla aivan aluksi, sitten pujotin tarvittavan määrän helmiä lankaan. Sen jälkeen aloin virkata vuoroin napin ja vuoroin poimin helmen. 

Linkki aiempaan nappikorupostaukseeni löytyy tästä . Sieltä löytyy maininta lehdestä josta olen tämän ohjeen löytänyt:).

 Vaikka mulla on paljon vanhoja nappeja, on haastetta löytää niin isoreikäisiä joista minivirkkuukoukku menee läpi.

 Isoäitini ihastui koruuni ja toivoi itselleen vastaavaa. 

Mielellänihän minä ilahdutan häntä.

 Tuntui suurelta kunnialta saada tehdä iäkkäälle käsityöihmiselle koru.

 Helmiä ja nappeja. 

 Sinistä ja valkoista toivomuksen mukaisesti.

 Kuvausalustana ystävältäni saama suloinen Virkkukoukkusen tyynyliina.

 Kerronpa tässä yhteydessä hieman kesälomareissustamme, joka suuntautui tänä vuonna Helsinkiin. Päivän matka. Pituudeltaan raskas, mutta kuitenkin virkistävä ja hauska päivä.  Kuvassa Linnanmäen vanhan puinen vuoristorata.

Ollaan asuttu Helsingissä pitkä aika, mutta siitä on jo hyvä tovi.  Joskus kaipaan sinne takaisin koska tekemistä ja näkemistä on niin paljon. Mutta yleensä olen varsin tyytyväinen nykyiseen hiljaiseen, rauhalliseen ja pieneen kotikaupunkiimme, jossa kaikki on lähellä ja ilma puhdasta.

 

 Sealife (Linnanmäen yhteydessä), on yksi hienoimpia nähtävyyksiä Helsingissä. Jos pitää kaloista muutenkin kuin lautasella tai ongen jatkona.

 

 Isoimmassa altaassa näin rauskuja ensimmäistä kertaa. Tiedä sitten kuinka monta vuotta ovat jo olleet siellä.. Iso allas on todella suuri. Lattiasta kattoon. Vedenalainen tunnelikin kulkee jossa pääsee ikäänkuin kävelemään pohjalla ja kalat (mm.hait!) ui ympärillä.

 Sealife-Merimaailmoja on ympäri maailmaa. Suomen ainut löytyy Linnanmäeltä.

 Altaat ovat hyvin hoidettuja, suuria ja näyttäviä. Kalat ovat muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta terveitä ja elinvoimaisia. Poikasia löytyy myös.

 Rausku.

Loppuun kissakevennys. Wilma makoili eilen pöydällä ja piteli takatassuja tuolia vasten. Alla näkyy tekemäni pöytäliinan reunuspitsiä. Postaus siitä tulossa kunhan muistan kuvata:D. 

Viikonloppuja!

-Anu-